Kiva viikonloppu

Nyt mulla on näköjään ollut muutakin elämää, kun olen jättänyt kokonaisen yhden päivän kirjoittamatta tänne. Usein viikonloput on muutenkin sellaista aikaa, etten niin ehdi kirjoittaa, enkä lukeakaan, niin paljon kuin arkisin. Johtunee tietenkin siitäkin, kun mulla on täällä perhe paikalla ja ympärillä tekemistä ja menemistä niin, etten malta millään vaan istua koneella ja märehtiä omiani. Ihan hyvä juttu tietysti. Minusta olisi ihan hirveä ajatuskin, että möllöttäisin vaan koneella ja sohvalla viikonlopun, murjottaisin itsekseni ja olisin liikkumaton ja löysä. Pois se minusta.  :) Nyt on ollut oikein kiva viikonloppu. Nyt on sunnuntai-ilta, kello on kohta kahdeksan ja olen aika väsynyt, sellainen aika tyytyväisen rennon väsynyt olo on. E. nukahti tuohon sohvalle. Väärään aikaan kylläkin, yöunille tuskin vielä käy tähän aikaan illasta, mutta antaa väsyneen levätä. Oli päivällä isänsä kanssa Porvoossa, ulkoilivat siellä vanhassa kaupungissa ja kävelivät joen jäällä. Jossain nepalilaisessa ravintolassa olivat käyneet syömässä. Väsähti kai ulkoilmasta ja nukahti tuohon sohvalle aika pian kotiin tultuaan. Laitoin äsken telkkarin pauhaamaan ja kaukosäätimen laitoin käteensä, muttei kovin montaa hetkeä pysynyt hereillä. Nyt yritän "häiritä" tässä vieressä että heräisi, telkkari meinaa häiritä mun keskittymistä, mutta kirjoittelen sitten vaikka vähitellen.

Mä olin perjantaina alkuillasta aika masentunut ja yksinäisen ankea olo vaivasi. Aika äkkiä se paha mieli kuitenkin lähti sivuun eikä viikonloppu sitten kuitenkaan alkanut huonolla mielellä. E. lähti sinne kaverinsa luokse ja otettiin täällä sitten rennosti. Luin ja myöhemmin käytiin hakemassa vuokraleffa Makuunista, syötävää Pizza-taksista ja käytiin J.n kanssa kahdestaan ajelemassa autolla, ajeltiin ihan hupiajelua yli tunti tuolla lähi"maaseudulla", Sipoossa ja lähiympäristössä, pieniä kiemuraisia hiekkateitä, pieniä pitäjiä ja kivoja maalaismaisemia (näin Etelä-Suomalaisen näkökannalta:) ja kuunneltiin meidän nuoruuden biisejä, 80- ja 90-luvuilta radiosta. Suurin osa aika kamalia, mutta hyviäkin mahtui joukkoon. Oli tosi kivaa, paluu nuoruuteen. Kaikki ajatukset sieltä jostain 90-luvun puolivälistä ei ole välttämättä kauheen kivoja, muttei niin pahojakaan. Ei mikään ole minusta ikinä pelkästään pahaa tai hyvää. Kaikkeen mahtuu niin hyvää kuin pahaakin. Mun mielestä on lapsellista ajatella niin, että joku on hyvä ja joku paha, tai että joku paha, ikävä tapahtuma johtuisi vaan jostain yhdestä asiasta, hetkestä tai vaan yhdestä ihmisesta. Ois jonkun syy. Olisi varmaan aika raskasta kantaa sellaista vihaa ja katkeruutta, kantaa kaunaa ja ratsastaa sillä. Olla marttyyri. Joku muu on pilannut tämän kaiken. Paljon kaikenlaista tuli mieleen ja haikea olo tuli monestakin ajatuksesta, muistosta. Mutten mä ole katkera mistään, ex-miehille tai tapahtumille, mitä niihin aikoihin liittyy. En jaksa kantaa vihaa ja pahaa sisua. Kunnioitan muistoja sellaisinaan. Ehkä ajattelin näin vaan perjantaina, en nyt tälläkään hetkellä ajattele toisin, mutten voi luvata, etteikö sellaistakin välillä tuntuisi. Ikinä niitä vanhoja aikoja ei saa takaisin. Nyt on ihan hyvin.

Luin perjantai-iltana myöhemmin  psykologinen pääoma- sivulta blogia Kolmenlaista kurjuutta ja siitä sain yhden hyvän ajatuksen; ”Mitä vikaa elämässäsi on juuri tällä hetkellä?”, mietin sitä ja tuo yksi lause on aika hyvä oikeasti. Muutaman kerran tämän viikonlopun aikana olen palauttanut tuon kysymyksen mieleeni ja se oikeasti toimii, jonkunverran ainakin. Tässä hetkessä ei ole oikeasti mitään vikaa. Jännä juttu. Monesti ajattelenkin, ettei mun elämä ole oikeasti ikinä ollut puitteiltaan näin hyvin ja kunnossa kuin nyt. Olen yrittänyt saada aiheesta keskustelua muutenkin, joissain ryhmissä tms, mutten ole saanut minkäänlaista ymmärtämystä, kiinnostusta tai kommenttia asiaan. Olen kai jotenkin vähän "erilainen nuori" ja yksin aina porukassakin, mutta ei haittaa. Ei ole eka kerta. Eikä sekään oikeasti haittaa. Mun mielipidettä se ei asiaan kuitenkaan muuksi muuta. Miksi pitäisi kiinnostaa, mitä kukaan muu ajattelee.En ole riippuvainen muiden hyväksynnästä. Ehkä sellaiset jotka noin ajattelevat, eivät kirjoittele millekään typerille nettipalstoille. Eli hyvä niin. En minäkään.

Mutta mitähän muuta tähän viikonloppuun on kuulunut? Hyviä unia, olen nukkunut ihan älyttömän hyvin. Sellaisia seitsemän-kahdeksan tunnin yöunia heräilemättä ja edelleen ilman niitä nappeja. Aamuisin ollaan kaikki nukuttu pitkään (johonkin kymmeneen), herätessä on ollut tosi väsynyt olo ja kunnolla herääminen on ottanut aikansa. Ehkä olen nukkunut yöllä niin syvää unta, että hereille pääseminen kestää kauemmin kuin ennen? Eilen lauantai-aamuna lähdin jumppaan, tai oikeastaan salille ja spinning-tunnille. Ajattelin etten jaksaisi, mutta menin kuitenkin ja oli tosi kivaa. Kannatti lähteä. Spinning on ihanaa, musiikki on tosi kovalla ja siellä saa päästellä oikein kunnolla, hiki virtaa ja syke nousee. Musiikista tuli tunne, että olisi pitänyt pistää tanssiksi!
Polkemisen jälkeen kävelin kotiin, kävin suihkussa, J. meni kauppaan ostamaan viikonlopun ruokatarpeet ja vähän myöhemmin lähdettiin ulos auringonpaisteeseen kävelylle. Käyttiin kävelemässä polkuja pitkin meren jäällä ja rantoja pitkin. Käytiin kahvilla ja pullalla siinä rannassa, istuttiin siinä ulkona ja oli tosi lämmin, kun silmät laittoi kiinni, tuntui melkein kesäisen lämpimältä. Kotiin tultua luettiin, laitettiin ruokaa (tehtiin itse hampurilaisia, mä falafelilla itselleni, nuo jauhelihalla), syötiin pääsiäismunia ja illemmalla katsottiin se perjantaina vuorattu leffa Raakalaiset. Oli aika hirveä (mutta sellasistahan mä tykkään).
Tänään sunnuntaina mulla oli H.n kanssa sunnuntaiseen tapaan uimahallitreffit ja J. lähti E.n kanssa niin ikään sunnuntaiseen tapaan pelaamaan sulkista. Uitiin vajaa tunti ja saunottiin moneen kertaan. Oli ihanan rentouttavaa. Usein ennen lähtöä tuntuu, ettei jaksaisi, mutta kun vaan menee, on tosi mukavaa eikä liikkumaan lähteminen ikinä jälkeen päin kaduta. Ihana aina nähdä tuota omaa rakasta tyttöäni ja kuulostella viimeaikaisia kuulumisia. J. tuli hakemaan mut uimahallista ja mentiin syömään, käytiin pitsalla. Ja nyt loppuillan on ollut aika tosi rento olo. Paljon mitään en ole jaksanut tehdä, mutta eipä nyt onneksi tarviikaan. J. on vielä pelaamassa toista kertaa sulkista ja tuo ehkä tullessaan jätskiä iltapalaksi:)
Ei ahdista.

<3