Parin viimeisiään maalaukset tännekin niin pysyy sivun päivittäminen nyt vähän tuoreempana kuin hetkeen :)

Nyt on mennyt pari päivää Ilzen kanssa touhutessa, paljon ulkoilua ja päiväunia. Meinaa väsyttää minua kun en ole tottunut paria kolmea tuntia päivässä olemaan ulkona! Kolme neljä ulkoilukertaa tulee päivässä, vähemmälläkin pärjäisi mutta kiva tuolla on mennä. Metsäpoluilla kun ei päivällä paljon muita liiku on aika ihanaa ja rentouttava ulkoilla. Luonto on nyt ihan parhaimmillaan ja linnut laulaa. Eilen istuttiin kallioilla rannalla. Vähän panikoin käärmeitä :( Uutelassa on kyitä ja niitä katselen nyt silmä tarkkana. Onneksi ei ole nyt näkynyt.

Yhtenä päivänä yksin kävelyllä ollessa näin kyyn, ensimmäisen kerran ikinä muistaakseni. Heinikossa meni, näytti aika paljon kuivalta puun oksalta, harmaa ja mustaa sahakuviota. Pienempi on kuin kuvittelin. Hyvä ehkä että näin sellaisen ja tiedän miltä näyttää niin tiedän Ilzen kanssa niitä varoa. Koiralle kyyn pisto on paljon vaarallisempi kuin ihmiselle. On melkein kymmenen kertaa kevyempi  kuin keskiverto ihminen ( noin 7 kiloa ). Keväällä nuo kyyt on vielä myrkyllisimmillään.

Joka päivä olen silti maalannut, tuollaisia nopeita pieniä töitä nuo ovat ( noin 40x30 cm) eikä niissä kovin kauan nokka tuhisee : D Olisi jännä kokeilla joskus jotain suurempitöistä, ja suuremman kokoista työtä! Kotona maalatessa ei voi järin suuria tehdä. Olen tosi nopea ja suurpiirteinen ( yleensä ) maalaamisessa ja äkkiä tulee valmista : ) En malttaisi hidasta ja pikkutarkkaa varmaan tehdä.

Kesäkuun 2.-4.6 on se Mielentaide- yhdistyksen taidenäyttely johon osallistuminen on mun osalta nyt varmistunut. Kahdeksan taulua saan sinne näytille, aika hyvin siis kun pienestä näyttelystä on kyse. Kerran kahdessa vuodessa järjestävät ison näyttelyn jossa on satakuntakin taulua, tuolla vaan pari- kolmekymmentä. Iso homma siinä On parin päivän takia, mutta jostain se on aloitettava. 

Myyrmannissa on, samalla siellä on muutakin ohjelmaa, ravintoloiden avajaisia ja jotain muuta niin väkeä on ehkä enemmän liikkeellä. Sain pyynnön kirjoittaa jutun näyttelystä ja omasta osuudestani ( tulen uutena yhdistyksen suoraan näyttelyn kautta : ) ja jossain se julkaistaan (ehkä?) en muista missä : D Emiliä ehdotin alustavasti ottamaan valokuvia näyttelystä ja -alustavasti- lupautuitkin. 

Mulla ei ole kuin kaksi lasikehystä taululle, pitää siis hankkia kuusi lisää.. On siinä mutta Ikeasta saa edullisesti, kunnolliseen kehystykseen on aika -ehkä joskus myöhemmin : ) Hyvät nuo kympin kehyksetkin!

Lähden nyt kauppaan , käyn ostamassa ilzelle harjan : ) -oli niin siisti meille tullessaan, oli pesty ja kiva olisi pitää siistinä edelleen-ja sitten jatkuu ulkoilut! Punkkitarkastuksen koitan tehdä aina illalla. On niin puhtaan valkoinen niin kaikki tummat pisteet luulisi näkyvän. 

Sellaisia koira- ja taiteilu kuulumisia nyt. 

<3

Hei, tässä viimeaikaisimmat kuulumiset kuvien kera. Tämän kevään aikana maalattuja ja kollaaseja askarrellut.

Kävin pitkästä aikaa täällä ja järkytyin, olenko viimeksi kuulumisia päivittänyt marraskuussa !? Harmittaa taas kovasti, mutta olen ilmeisen yhden asian nainen, kun keskityn yhteen tekemiseen/ harrastukseen, jää ne muut sitten huonommalle huomiolle. 

Tänä vuonna en ole kirjoittanut kuin ihan vaan pari kirjettä, kirjoja en ole lukenut yhtäkään! Kauheaa. Pino kirjoja kulkeutuu kirjastosta kunnes ne muutaman kerran uusittua kannan takaisin kirjastoon, lukemattomina lähes joka kerta.. Jotakin runokirjaa pidän aina yöpöydällä ( Helena Sinervon Valutut runot nyt ) ja saatan lukea runon sieltä täältä illalla ennen nukkumaanmenoa. Pari pientä taidekirjaa, kuvakirjoja, on yöpöydällä myös ( Frida Kahlon, Gustav Klimntin ja Rousseaun ) joita katselen. Ennen näpersin kännykän nettiä vielä nukkumaan käydessä mutta olen siitä tavasta onneksi päässyt eroon kokonaan! Ja olen nukkunut sata kertaa paremmin (ja olen nukahtamislääkkeen laskenut ihan minimiin : )

Kirjeitä on ikävä mutten ole saanut niihin ikävä kyllä keskityttyä. Mielessä ja tekemisen alla ovat silti. Kirjoittaminenkin on niin ihanaa kun vauhtiin pääsee; ajankulu katoaa ja sanojen paperille laitto ja  kirjekaverille kirjoittaminen on ajatuksia selventävää ja ihana meditatiivista suorastaan : )

Mutta nyt olen maalannut paljon, en ihan joka päivä mutta melkein ja siihen menee aikaa ja ajatuksia, kovasti sitä tekemistä miettii ja ideoita makustelee itse tekemisen ulkopuolellakin. Innokkaasti kokeilen erilaisia tyylejä tehdä ja opettelen (vaikka en mitään tiettyä "yritä" oppia, kuva aina yllättää ja tyhjästä syntyy aina jotain mitä ei ole ennen ollut. 

Muutenkin nyt on mennyt aika hyvin ja ihan mukavasti : ) Tuntuu että olen paremmassa kunnossa, energisempi ja innostunut tekemään ja suunnittelemaan enemmän. Nyt on useita taidenäyttelyitä ja pari teatteriesitystä (Lapinlahden lähteellä) suunnitelmissa käydä katsomassa. Olen näillä näkymin osallistumassa pieneen taidenäyttelyyn, Mielenterveys seuran Mielentaide yhdistyksen järjestämään näyttelyyn kesäkuun alussa. On van parin päivän näyttely (Myyrmannin ravintola-avajaistapahtumassa) mutta meinaan sinne muutaman tauluni rahdata! Parin vuoden välein pitää yhdistys isomman näyttelyn.

Talvesta asti meillä on ollut "yhteishuoltajuus" Emilin isän koirasta, asuu siis vuorotellen meillä ja vähän yli puolet ajasta Emilin isän & nykyisen perheensä kanssa. Ilze-koiruli on neljä vuotias westie ( Ylämaan terrieri?), ihana pieni valkoinen karvapallero, on yhdistelmä sylikoiraa, mutta terrierinä osaa olla ärhäkkä ja luonteikas : D Tämä yhteishuolto on toiminut hyvin ja on loistava ratkaisu! Omaa koiraa en ehkä jaksaisi kuitenkaan, olen myös himppasen allerginen, niin senkään takia en omaa koiraa uskaltaisi ottaa, jos allergia pahenisi tai muuta. 

Sain sitten pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen niiden viime syksyisten työkyvynarviontitutkumusten perusteella. Päätös eläkkeestä tuli Kevasta ennätysnopeasti eikä päätöstä tarvinnut lopulta pitkään jännittää eikä mitään muitakaan epäselvyyksiä onneksi tullut tai ollut. Eläke astuu kesäkuussa voimaan, vielä pari viikkoa olen kuntoutustuella. Näistä olen tyytyväinen pelkästään! Ei tunnu ollenkaan " lopulta " mistään vaan paremminkin uudelta alulta : ) Ehdin niin vähän ja repaleisesti olla työelämässä ettei muutos ole kovinkaan suuri, ja olenhan jo viisi vuotta ollut pois työstä. 

Käyn lukemassa blogin puolella mitä olen sinne viimeksi kirjoitellut ja voisin sinnekin puolelle päivittää kuulumisia.