:)

Terveiset myönteiseltä tädiltä,


tänään on ollut kiva päivä, ihan huippu. Ei voi muuta sanoa. En muista edes milloin olisin viimeksi kirjoittanut tänne mitään erityisen hyviä kuulumisia. Mietinkin tässä, että näitä tekstejäni lukiessa voisi kuvitella että koko mun elämä on ihan kamalaa kiikkumista rotkon yllä, naru kaulassa, joka hetki ja aina vaan. Pöhnässä ja kuilun reunalla. Että olen joku erakoitunut noita, joka hoippuu päivästä toiseen hämähäkinseittejä ympärilleen kerien. Voi olla että kirjoitan tänne vaan silloin kun on huono olo ja paha päivä. Silloin kun elämä tuntuu normaalilta ja välillä jopa ihan hyvältä, ei silloin tule niin istuttua koneelle kirjoittelemaan. Ei silloin huvita edes olla pitkiä aikoja koneella, ja se on vaan hyvä. Mutta välillä jotain postiviiviesmpaa. Sellaistakin on onneksi.

Ajattelin etten malta nyt yönselkään enää edes tulla kirjoittamaan, ajattelin että kirjoitan tästä päivästä huomenna. Huomenna  tämä päivä ei olisi enää niin tuoreessa muistissa. Huomenna on taas uudet jutut, ja kivoja nekin varmasti. Kello on jo paljon, muttei mua vielä väsytä kovin paljoa. Pian kömmin kuitenkin meidän ihanan pikku yövieraan viereen nukkumaan. Siskon tyttö, kuusivuotias pikku tädin rakas, on meillä yökylässä. Me tytöt nukutan yhdessä meidän sängyssä, J joutuu sohvalle nukkumaan. Ylimääräisiä sänkypaikkoja ei ole, eikä patja lattialla tuntuisi kivalta vaihtoehdolta pienelle vieraalle. Joten pääsee tädin viereen. Luettiin iltasaduksi Pikku Pegasusta, vanhoja runoja ja sananlaskuja. Aika myöhään meni, ennen kuin malttoi nukahtaa. Varmisteli vielä ennen nukahtamista, että tulen varmasti takaisin, viereen nukkumaan.

Illalla ennen nukkumaanmenoa käytiin saunomassa, meillä on kotona oma sauna, ja M haluaa aina meille tullessa päästä saunaan. Joten lämmitettiin sauna ensimmäisen kerran tänä kesänä (kesään kuuluu puusauna). Vilvoiteltiin yläkerran saunaparvekkeella ja kun mentiin ulos, näkyi taivaalla kattojen yllä hienot ilotulitukset. Harvoin näkee niin hienoa esitystä taivaalla,  tulitukset olivat tosi hienot ja samaan aikaan välähti salama ja ukkonen jyrisi. Täällä oli tänään joku tapahtuma tossa läheisellä rannalla, päivällä siellä oli kaikenlaista ohjelmaa, oli paloautoa, poniratsastusta, vuohia, peikkoja, kasvomaalausta, makkaraa. Hirveästi ihmisiä. Käytiin paikan päällä kääntymässä, muttei olla kukaan niin tuollaisten massatapahtumien ystäviä ja jatkettiin muualle. Mentiin rauhallisempaan rantakahvilaan jätskeille, puistoon keinumaan, ja rannalle. M.llä on mukana uusi potkulauta ja sillä päästiin hyvää vauhtia paikasta toiseen (me muut siis käveltiin reippaasti perässä:). Piirrettiin hiekkarannalla hiekkaan kaikenlaista, sydämiä ja toistemme ääriviivoja varjosta (niistäkin on kuvia, laitan niitä myöhemmin tänne) ja hypättiin pituutta, M piirsi lähtö- ja maaliviivat. Oltiin luovia ja keksittiin itse ohjemamme. Oli niin kivaa, että itketti ja nauratti yhtä aikaa. Kotiinpäin tulllessa käveltiin kanavan vartta, heiteltiin kiviä veteen ja käveltiin vesiputouksen alta, mikä suihkuaa kanavan sillan lipan alla.

Kotiin tultua ennen saunaan menoa maalattin. kaivoin kaapista pitkästä aikaa kaikki maalaus- ja piirrustustarvikkeet esille. Niitä on kertynyt aika paljon, mutta ovat pölyttyneet kaapissa kauan. Ihana oli taas itsekin tarttua pensseliin ja liituihin. M on innokas ja tuottelias taiteilija ja itsekin innostuin jotain maalailemaan.  Siinä aika kuluu kuin siivillä. Tulisipa tuollainen innostus useamminkin. Itsekin piirsin ja maalasin lapsena ja nuorenakin vielä ihan jatkuvasti, joskus tuli vanhemmilta sanomistakin asiasta, kynä oli kuulemma kasvanut mulla käteen kiinni, nyt se on vaan ollut irti turhan kauan.

Mutta nyt pitää lähteä nukkumaan. Nyt ollaan jo syyskuun puolella, kun vuorokausi on siirtynyt seuraavaan. Kesä on  virallisesti ohi. Tähän päivään oli hyvä lopettaa kesä. Nyt kömmin nukkumaan pikku tuhisijan viereen niin jaksaa huomenna tehdä jotain. Ajateltiin että mentäis Ilmailu museoon katselemaan lentokoneita.

Alla illan taiteilunäytteitä :)