maanantai 3. helmikuuta 2014

Urheiluhullu

 .. Musta on kai tullu

Älyttömän nopeasti on aika mennyt, en ollenkaan musitanut, että olin keskiviikkona viimeksi kirjoittanut tänne. Olen ollut muiden asioiden kanssa mukamas niin kiireinen, etten oleehtinyt kirjoittaa enkä vastata kommentteihin. Ehkä tällä viikolla maltan olla aktiivisempi bloginkin suhteen. Välillä en meinannut pysyä täältä pois ollenkaan, joten tasapainossa ollaan.

Ei tänne mitään erikoista kuulu, samaa vanhaa. Ihan hyvää kuitenkin enimmäkseen. En nyt muista mitään erikoista :) Perjantaina oltiin auttamassa siinä siskoni muutossa, muuttivat ihan vastavalmistuneeseen asumisoikeusrivitalokolmioon tähän lähelle. Ollaan kaikki asetuttu tänne Vuosaareen, eri puolilla täällä on tullut asuttua, mutta kaupunginosa on pysynyt samana viimeiset kymmenen vuotta. Alkuperin ollaan kaupunkilaisia, keskustasta päin enemmän, mutten osaisi täältä ehkä enää lähteä. Vaikka toisaalta joku sopiva kaupunkikoti voisi olla kiva sitten kun asutaan me vanhukset vaan keskenämme. Joku vanha, satavuotias talokaunokainen voisi olla ihana, paksut ikkunalaudat, korkea huonekorkeus.. Mutta perjantaina siis siskon muutossa auttamista. Hieno asunto niillle nyt tuli, aika paljon samanlainen kuin meillä (heh:) rivarikolmio kahdessa kerroksessa (no, meillä kolmessa..), mutta asumisesta näissä uusissa kodeissa saa maksaa itsensä kipeäksi. Muttei nyt siitä sen enempää.

Oltiin auttamassa vanhan kodin siivoamisessa. Haikealta tuntui jotenkin. Mekin ollaan asuttu tuossa asunnossa ja nyt J.n veli muutti siihen. J.n äidin asunto, mitä on nyt perhepiirissä kierrätetty jo kymmenen vuotta. Kaappeja ja nurkkia imuroidessa tuli mieleen omat ajat siellä, E oli varmaan piirtänyt tuon tussinvedon tuonne ja tuonne :) Oli kolme vuotias kun muutettiin siihen, eli kaksitoista vuotta sitten. Mutta kiva oli olla auttamassa ja nähdä siskoa pitkästä aikaa. Sillä oli jo vauvamahaa nähtävissä vähän, on raskausviikolla 17 nyt. <3

Viikonloppu oli ihan kiva. Lauantaina oltiin vaan, käytiin sporttidivarissa, J olisi vaihtanut liian pienet sisäpelikengät isompiin, muttei sopivia löytynyt. Loppupäivä oltiin vaan kotona ja tehtiin ruokaa. Kokeiltiin uusia reseptejä. Tein perunaröstejä (perunan lisäksi aurinkokuivattuja tomaatteja, kuivattua sipulirouhetta, persiljaa), kasvispihveinä niitä pidin, salattia niiden kanssa ja hyvää oli. J leipoi runebergin torttuja (joista on ihan kuvakin). Olen nyt laihduttaessa katsellut uusia ruokalajeja ja innostunut kokeilemaan uusia juttuja. Kyllästyttää ainaiset saman ruoat, mitä ne nyt edes ovat olleet, jotain valmiita kasvispihvien lätysköjä. Laihduttaminen kuulostaa ehkä oudolta, tai en varsinaisesti laihduta, olen järkeistänyt syömisiä, syön vähän vähemmän ja terveellsiemmin ja reilun liikunnan harrastamisen kanssa olen nyt ehkä vajaassa kolmessa viikossa laihtunut reilut kaksi kiloa. Eikä haittaa. Tavoittelen vitosella alkavaa lukemaa vaa'assa vaikka voi olla että olisi liian vähän mun pituiselle (sataseiskytyks) ja kymmenen vuoden salillakäymishistorialla lihaksiakin on varmaan jonkun kilon verran. Siitä rajasta olen nyt kahden kilon päässä. Ihan tyytyväinen olen. Liiallisesta syömisestä on kuitenkn enemmän haittaa, kuin vähän vähäisemmästä.

Olen tosiaan liikkunut oikeastaan joka päivä jotain, yhden kävelylenkin pidän palauttavana liikuntana, muuten olen käynyt salilla ja jumpissa, Bodypumpista olen erityisen innostunut ja sillä tunnilla käyn pari kertaa viikossa. Tänäänkin olin. En halua jäädä vaan aamulla tai aamupäivällä tänne kotiin lorvehtimaan, mulla tulee tosi tunkkainen olo, ellen mene jonnekin. Ehkä tämä säännöllisesti jonnekin meneminen on ihan hyvä juttu. Tai siis on. Iltatunneilla en oikein uskalla käydä, liian myöhään tapahtuva liikunnana harrastaminen vie multa ihan takuu varmasti yöunet. Varsinkaan kun en osaa liikkua rauhallisesti :) Aamupäivisinkin tuolla Fressillä on ihan hyviä tunteja ja niissä käyn. Eilen käyttiin J.n ja E.n kanssa uimassa. Yleensä käyn sunnuntaisin H.n kanssa uimassa, muttei nyt jaksanut lähetä kun oli ollut juhlimassa kaverin synttäreitä. Ymmärrettävää. Mentiin sitten toisella kokoonpanolla ja kivaa oli näinkin.

Aika tällaista sporttista tämä elämä nyt. Tänään E.llä on urheilutalon kuntosalilla ohjausaika. Saa samalla kolmen kuukauden kortin salille. Jos olisi ottanut pelkän ohjauksen olisi se maksanut samanverran kuin tuo kolmen kuukauden kortti. Saa nähdä tuleeko sille käyttöä, E.n isä maksaa tuon (itselläni ei olisi laittaa tuosta noin vaan satasta..) ja ellei E.n tule käytyä salilla, voi kortin varmaan siirtää vaikka J.n nimiin.

Sellaista urheilijaelämää tänne. Kuuntelen tässä samalla Bodypumpin traclistiä ja fiilistelen. Joo, voisi olla jotain elämääkin, mutta ihan hyvä nyt näin.







2 kommenttia:

  1. Kiitos mielenkiintoisesta blogista. Löysin tämän sattumalta noin viikko sitten, kun etsin tietoa liittyykö liika veden juonti kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. En löytänyt tietoa, mutta löysin blogisi. Keep up the good work :-) -Aleksi

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista ja mielenkiinnostasi :)

    Voihan se liika vedenjuonti liittyä kaksisuuntaiseen lääkkeiden kautta ainakin, tai olen kuullut että voi lisätä janontunnetta (äidilläni on ollut litium-lääkitys-mikä itselläni on edelleen, joka lisäsi vedenjuomisen tarvetta.
    Toivottavasti löydät vastauksia

    -Anna

    VastaaPoista