Hypoilua?

Voi jee.. eipä ole väsyttänyt tänää neljän tunnin yö(aamu)unista huolimatta. Olen täällä häärännyt menemään ja kävinpä vähän shoppailemassakin (mekko, laukku, meikkejä, sukkiksia, kortteja ym). Kirjoittelin yhden kirjeen, joulukortteja (sainkin taas monta korttia ja taas yhden lahjan..) Toivottavasti tästä vähän rauhottuisi, vaikka ei tämä nyt paha ole ollenkaan. Aika kiva olo oikeastaan. Välillä silmiä painaa, mutta ei väsytä. Vaikea istua paikallaan ja olla tekemättä mitään. Enkä muuten ole taas tänään syönyt paljon mitään. Ei ole vaan pätkääkään nälkä, eikä paljon janokaan.. : / Pitääkin pakottautua syömään edes jotain pientä ja suolaista. Aamulla söin vadelmia ja rasvatonta raejuustoa ja syömättä menin kello 9-14.30. Nyt iltapäivällä pari leipää ja jugurttia.

Huomasin aamulla, että paino oli taas vähän noussut.. Ennen Liton aloittamista (7 päivää sitten) se oli 60,8kg, nyt kaksi kiloa enemmän. Vaatteetkin puristaa, tai housut tuntuu napakammilta. Turvotusta varmaankin, mutta en tykkää. Jos on Liton aiheuttamaa, niin kuin varmaan on, niin se tuskin näihin pariin kiloon jää. Jos jää, niin hyvä, jos ei, lopetan lääkkeen. En halua lihoa.. Osuutta painon nousuun voi olla kyllä eilisellä ja maanantaisella reippaalla salitreenailulla, usein paino on seuraavina päivinä vähän korkeampi.. Mutta katsoo nyt. Eilen join liikaa (sen n. neljä litraa) ja illalla oli vielä kovat huimaukset ja pään takaosassa tuntui outoa kiristystä ja suhinaa. Pelottavan tuntuista oli. Ihan kun olisi ollut myrskyävällä merellä laivassa, jalkojen alla keinui.Meni ohi kun söin ruisleipää juustolla, tomaatilla ja pääle reilusti suolaa. Mutta ei väsyttänyt yhtään ja hilluin hereillä klo 04.00 asti.

Eilen illalla ja yöllä oli jotenkin tosi levoton olo.. Ihan hyvällä tavalla kyllä tällä kertaa. Silleen ihan kivaa vaihtelua. Sitä hermostuttavaa, ärtynyttä, puristavaa ahdistuksentunnetta ei ole nyt kumma kyllä ollut pariin päivään! Ihanaa. On se jännä herätä aamulla, kun jo tutuksi tullut kova aamuahdistus ja kireä, ärtynyt olo on poissa. Olen ollut iloisempi, nauravaisempi, puhunkin rauhallisemmalla äänellä ja hitaammin mikä on ihan hyvä juttu sekin, aika kiihtynyt taisin välillä ollakin: ) Nyt olo tuntuu melkeinpä normaalilta. Luulen että toi Lito sopii mulle, olo on rentoutuneempi ollut sen aloittamisen jälkeen, jos se nyt vielä viikon käytön jälkeen jossain voi tuntua? Ikävää, jos ei muuten sovi, paino alkaa nousta tai muuten tulee jotain fyysisiä oireita liikaa.

Toissapäivänä juteltiin hoitajan kanssa kaikenlaista. Puhuin siitä, että epäilen tämän mun diagnnosin oikeutta, "mitä jos olenkin oikeasti tällainen?". Miten erottaa sairaus siitä omasta itsestä. Vaikeita juttuja. Puhuttiin siitäkin, etten mä tunnista maniaa/hypomaniaa itsessäni. Ja seuraavana päivänä mulla onkin tosi hyvä olo. Tuli sitten näyttäytymään. Kolme viikkoa sitten vedin vakavan masennuksen pisteet siinä "masennustestissä".. Enemmän masentunut olo mulla oli vielä hoitajakäynnillä, jotenkin vaisu olo. En tykkää puhua asioistani siellä, tulee jotenkin tyhmä ja hölmö olo. Mietin mitä hoitaja musta ajattelee. Nolottaa ja hävettää. Hoitaja muistuttaa tosi paljon mun toista siskopuolta, eikä sekän kyllä tee asioista helpompia. Olen ajatellut sanoa siitä sille, mutta enpä ole niin tehnyt. Ehkä se voisi auttaa ja viedä sitä tunnetta vähän pois?

No, jatkan täällä hääräilyä. On sellanen olo, että voisi jotain tehdä.. Vähän polttelee yksi ja toinenkin asia. Ehkä kaivan kameran esiin ja kuvaan tämänpäiväisiä ostoksia.