keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Huimaa

Tänään olenkin ollut aika reipas. Yö meni miten kuten, heräilin, enkä aina ollut varma, olenko nukkunut vai en.. Sellaista puoli unta. Otin Tenoxin ja vesilasin yöpöydälle, mutten lääkettä kuitenkaan ottanut. Haluaisin olla ilman kokonaan, luomuna uni on kuitenkin parempaa, vaikka se olisi lyhyempääkin. Muutamassa päivässä nukkuminen yleensä tasottuu, ainakin jos hyvin käy. Pari kuukautta olen nukkunut lääkkeiden avulla, muuten olen pystynyt olemaan melko vähillä nukahtamis- ja rauhottavilla lääkkeillä.

Aamulla sain nukkua yhdeksään asti. Herätin E.n ja syötiin aamupalaa. Lähti kymmeneksi kouluun, niillä oli aamulla keilaamista koulun liikuntatunnilla. Mä olin reippaana, tiskasin, laitoin pyykkiä pyörimään ja päätin lähteä salille. Aina se lähteminen kestää ja kestää.. Pitää niin paljon kaikkea tehdä; saada itsensä ihmisen näköiseksi ja vaatteet ja muut tykötarpeet katsoa mukaan, pakata, puunata ja puuhata. Ennen salia kävin vähän kaupoilla pyörähtämässä, ostin joulukortteja ja kirjekuoria. Samalla katselin jotain pientä joululahjaa, mitä voisi kuoressa lähettää mun ihanille kirjekavereille, (jotka mua aina muistavat, mä en ketään ikinä.. : / ) mutten vielä keksinyt mitään, ehkä sujautan kirjekuoreen joulukortin lisäksi vaikka suklaalevyn. Tosi omaperäistä joo. Tänään sain muuten postissa yhdeltä kirjekaverilta itse virkatun pannunalusen ja joulukortin <3 Ihana, ihania ihmisiä (mun kaikki ystävät on oikeastaan kirjeystäviä, livenä en osaa (enkä jaksa) niin olla sosiaalinen tai avoin.. Mutta hyvä että jotenkin). En kai mä ihan hirveä voi olla, kun mua niin ihanasti muistetaan?

Salilla jaksoin häärätä siinä missä ennenkin. Liton aloituksen (nyt kuudes päivä) jälkeen olen liikkunut vaan pari kertaa ennen tämänpäiväistä, kävellyt ja jumpannut. Huimausta on nyt ollut enemmän, ei niin paljon, että mahdottomaksi menisi, mutta huimausta kuitenkin. Kävellessä ei sentään, mutta reippaammin treenatessa kyllä. En tykkää. En voi olla treenaamattakaan, se olisi ihan kamalaa. Liikunta pitää mun pään paremmin kasassa, kuin mikään pilleri. Se on ainakin varma! Ja jos kirjoittaminenkin vielä häiriintyisi.. En uskalla sellaista ajatellakaan.. Mutta olin kai syönyt liian vähän (neste- ja suolatasapainot heittelehtii..) ja siinä se syy. Salin jälkeen kävin heti kaupassa ja söin kotiin kävellessä karjalanpiirakoita :)

Huimannut on nyt koko päivän. Iltapäivällä kirjoittelin, yhden kirjeen ja joulukortteja.. Olen pessyt  (taas) pyykkiä ja nyt ruoka on uunissa paistumassa. Juomapäiväkirjaa (veden juomisesta, vähintään se kolma litraa kun pitäisi juoda) olen tänään pitänyt, ja nyt iltapäivään mennessä olen kumonnut vettä jo 3,5 litraa. Treenaaminen varmaan lisää veden tarvetta. Litium kerääntyy varmaan nyt aika hyvin elimistöön.. En varmaan ala annosta vielä nostamaan. Huimausta lukuunottamatta olo on ehkä vähän rauhallisempi.. Muttei liian, jaksaa jotain tehdäkin..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti