tiistai 20. elokuuta 2013

Lääkärissä

Tänään kauan ja hartaasti odotettu lääkärin vastaanottoaika. Jännittää ihan kamalasti.. Olen saanut vastaanotolla monesti ikävän panikkikohtauksen; sydän on hakannut ja muljahdellut niin paljon, että on tuntunut kuin tulisi kurkusta ulos, vapisuttaa ja hermostuttaa nin, etten melkein pysty puhumaan ja hiki virtaa! Ajatus / muistikaan ei silloin oikein toimi niin kuin toivoisi.

No, tänään aion kyllä varustautua rauhoittavalla lääkityksellä, että saan suustani jotain järjellistä ulos ja pystyn ajattelemaan. Varmaan kannattaa maintia, että olen rauhoitusta nauttinut, muuten vaikutan niin iloiselta ja letkeältä.. Tai jotain. Jännittää kyllä niin paljon, etten tiedä, autttaako to mieto Oxamin mitään. Joka päivä olen sitä nyt joutunut käyttämään, niin teho ei enää ole kovin kummoinen..

Kamala paniikkipäivä koko päivän, ennen lääkärin vastaanotolle lähtöä. Metrossa sain kamalan paniikkikohtauksen, sydän muljahteli ihan hirveästi, hikeä pukkasi, tärisytti, pyörrytti.. Ajattelin etten selviä edes määränpäähän hengissä. Odotushuoneessakin olo oli ihan hirveä! En pysynyt hetkeäkään paikallaan, en kehdannut kävelä siellä ympäriinsä, mutta koko ajan näpläsin jotain yms.. Huh. Rauhoittavastakaan ei tuntunut olevan yhtään apua, vaikka otin niitä Oxamineja 1,5 (yleensä en niitä paljon päivisin tarvii)..
Vastaanotollakin olo oli ihan kamala, mutta meni se siitä pikkuhiljaa ohi. Päätettiin nyt hakea kaupungin maksusitoumusta terapian rahoitukseen.. Olo on mulla edelleen, ja aina vaan voimakkaan sekamuotoinen. Sitä se on ollut koko ajan. Yritti tarjota Sepramia (en huolinut, vuosi sitten kokeilin eikä sopinut) ja Ketiapiinia pientä annosta, mutten sitäkään huolinut. Huomenna labraan, katsotaan Lito-pitoisuudet ja katsotaan, onko siinä nostovaraa..
Mutta huomattavasti parempi olo nyt kuin ennen vastaanottoa.
Fiksu ja ihana lääkäri tuo on.. Tykkään. Hyvää keskustelua käytiin ja hyvin kuvasi tuota paniikkien/pelkojen/vihan- ja aggressioiden tunteiden syytä.. Että ovat niitä vanhoja tunteita aikaisemmilta ajoilta, mitkä ovat jäänneet käsittelemättä ja sen takia pelko pysyy "päällä" ja provosoi vahvoja oireita.. Onneksi on niin hyvä ja fiksu, keskusteleva lääkäri, eikä mikään jyrä..
Ehkä tämä tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti