Valtava

Aamulla jätin hoitajalleni viestin ja pyysin soittamaan mulle. Soitti siitä tunnin kuluttua, vastaisin, mutten pystynytkään puhumaan, sen sain vaan sanottua, etten saanut Kelan terapiatukea. Ääni lähti, tärisytti, sydän hakkasi, enkä vaan saanut järjellisiä sanoja ulos suustani. Oltiin suunniteltukin, että puhutaan J.n kanssa molemmat sille, J. on paljon parempi puhumaan tuollaisista tärkeistä asioista, mulla olisi varmaan mennyt ihan itkemiseksi ja huutamiseksi koko puhelu, eikä siitä olisi sitten jäänyt mitään mieleen. Olen ollut, ja olen edelleenkin, aika poissa tolaltani tuon päätöksen ja siitä seuranneen pettymyksen takia, mutta vähän on pöly onneksi laskeutunut, eikä raivo ole enää niin kova kuin muutama päivä sitten. Sunnuntai aamuna jouduin ottamaan rauhoittavaa heti kun sain silmäni auki, niin iso raivo mun sisällä kävi, että ilman olisin kyllä hyppinyt seinille. Maanantaina ja nyt tiistaina pärjäsin jo ilman. Mitä nyt aamulla panikoin sitä puhelua aika rankasti, mutta nyt olen vähän rauhoittunut. Tuntuu että asia on hiukan mennyt eteenpäin kun sain sen pois pelkästään omasta mielestäni, tuli tunne, että ehkä nyt jotain tapahtuu, jollain tavalla asiat alkavat mennä taas eteen päin, on joku suunntelma. Aika heikosti uskon mihinkään seuraavaan siirtoon, mutta yritän edes vähän uskoa. Jos kokonaan luopuisin toivosta ja ajatuksesta toiseen mahdollisuuteen, menisi pohja kaikelta. Voi olla että sekin on taas edessä (ja siihen mä oikeastaan enemmän uskon), mutta hetken aikaa voi taas yrittää tukeutua johonkin. Ihminen kai yrittää roikkua vaikka viimeiseen asti jossain, vaikka ihan pienessä oljenkorressa eikä halua uskoa lopulliseen toivottomuuteen. Pienen korren varassa tässä nyt kuitenkin roikutaan. Edistystä sekin.

Seuraavaksi haetaan Valtava-rahoitukselta (vai onko se säätiö, joku Helsingin kaupungin juttu kuitenkin..) tukea terapiaan. On se nyt perkele, ettei se Kelasta irronnut (en muuten tajua vieläkään, että kuka sen sitten saa?), siellä kai arvotaan ihan hatusta ne päätökset, niin olen mieheni ja hoitajani kanssa todennut.. Kaikki etenee tietenkin mahdollisimman hitaasti. Nyt kesäaikaan ei tapahdu mitään, huonoimpaan mahdollisen aikaan tuli tuo päätös. Kivasti tehty. Joku mukava käsittelijä on laittanut kirjeen tulemaan juuri ennen lomille jäämistä, pois alta, työpinoa matalammaksi. Hylky vaan. Hyvää kesää vaan. Kela on kasvoton organisaatio, tuntuu ettei sitä edes pyöritä ihmiset vaan joku julma koneisto, mikä heittää kaiken ulos minkä vaan voi. Seulaa tiukennetaan koko ajan ja joku harva vaan pääsee siitä läpi. Kuka lie sitten, mikä on Kelalle sopiva tapaus? Ihmettelen että sieltä kukaan edes mitään ikinä saa? Olisikin jännä tietää kuka, miten ja miksi. Millä persuteella päätetään, kuka on tärkeämpi, kuka ansaitsee avun ja tuen kuntoutumiseen ja kuka jätetään kokonaan avun ulkopuolelle. Mulla on ainakin väärä diagnoosi, kaksisuuntaisen diagnoosilla on vaikea saada terapiaan tukea, eikä siihen yleensä lääkärit sitä hoidoksi ehdotakaan. Ihan riippuu lääkäristä. Toiset saa, ja toiset jää ilman. Perkele!

Politiikkaakin on pakko vähän paasata tähän väliin; nyt jossain vaiheessa, en tiedä ajankohtia mutta silti, valtio ja kunta tappelee, valtio haluaa säästää menojaan työntämällä kaiken vastuun kunnalliselle terveydenhuollolle. Niin kuin mun lausunnossakin luki "terveydenhuollon tulee järjestää hoito.. perusteita Kelan tukemalle terapialle ei ole". Kela pesee kätensä ja samaan aikaan jakaa tukiaan niille, joilla on varaa käydä hoidattamassa itsensä kokonaan yksityisellä sektorilla ja Kela korvaa niistä puolet. Kaikille. Suurin osa yksityisiä terveyspalveluja käyttävistä kuitenkin on parempi tuloisia kuin ihan tällainen yhteiskunnan pohjasakka, niin kuin minä. Terveyskeskuksissa ja julkisen puolen hoitojen varassa on vaan ne kaikista köyhimmät ja surkeimmat ja niistä pitää sitten säästää. Sellaisia on helppo laittaa maan rakoon, jotka eivät jaksa oikeuksiensa perään huutaa. Rikkaita suositaan, taas. Se siitä. Valtava on kunnan (Helsingissä) järjestö, vai mikä lie, ja toivoa sopii, että niillä riittää rahaa vielä mun vaatimattomaan terapiatuen osuuteen. Jännä muuten, ettei Kela halua tukea terapiaa, vaikka sekin on siis yksityisen kautta ja itse siinäkin maksaisin puolet itse!..