Aggr

Huh mikä päivä ollutkin. Aamulla olin ihan hermona, lähdin jumppaan kun ajattelin että se rauhottaisi kierroksia vähän pois.. Mutta mitä vielä. Alkoi ahdistamaan kotiin päästyä niin maan perusteellisesti. Seinät kaatu päälle ja oli ihan aggressiivinen olo, olin tosi vihanen ja tuntu et koko maailma on mua vastaan ja kaikki vihaa mua ja mä kaikkia.
 
Laitoin hoitajalle tosi törkeän viestin puhelimella ("lähden kiitti vitusti elämäni pilaamisesta ja ihmisarvon viemisestä, lähden myymään p.. ja meen pari metriä mullan alle"), soitti, puhuttiin puoli tuntia ja sitten iski ihan hirveä väsymys. Nyt koitan jotain pientä kotiaskaretta tehdä, vähän on levoton olo ja sellainen, että pitäs olla koko ajan tekemässä jotain. Huh huijakkaa tätä taas.
 J sanoi etten ole sen mielestä oikein kotona olevan kuntoinen, mutta eipä hoitaja mitään, kai olin jo sen verran rauhoittuut ja puhelun aikana hiljennyin ja väsyin. Joku päiväsairaalajakso voisi olla hyvä ehkä. On niin ahdas olo. Hoitaja soittaa viikon päästä ja tietty aikasemmin yhteys jos tarve vaatii.


 Näin sekasin siis menin jo pelkästään siitä, että puhuttiin eilen niistä töihinpaluumahdollisuuksista -joskus tulevaisuudessa-. Ihan ei ole stressinsietokyky parhaimmillaan.

Kuva Pauliina Saurus