Kirjeitä

Nyt on kuulkaas kynä käynyt täällä kovasti : ) Olen siis innostunut jonkinmoisen tauon jälkeen raapustamaan kirjeitä käsipelillä. Niin tykkään. Kun aloitan kirjeen, kirjoitan ja kirjoitan. Kynä vaan menee itsekseen ja juttua tulee, kulkee päästä käden kautta paperille.  Käsin kirjoittaminen on ihanaa, tykkään siitä paljon enemmän kuin koneella kirjoittamisesta. Arvoon ihanat upeat etanakirjeet. En halua luopua niistä ikinä. Luopua niiden saamisesta, en kirjoittamisesta. Mikään ei ole niin parasta kuin sytyttää kynttilä, ottaa kahvikupponen, kynä käteen ja antaa mennä. Kynä suhisee ja papereita kuluu. Niin tykkään. Kirjeen käsiin saaminen ja lukeminen se vasta kivaa onkin.

Kiitos te ihanat, jotka mulle kirjoitatte ja jaksatte mun kirjeitä joskus kuukausitolkullakin odottaa. <3
Kirjeenvaihto on ihan huippu, ykkösharrastus. Aina väillä se vaan jää. Olen sellainen joko tai- tyyppi, joko paneudun johonkin asiaan ihan satasella, tai sitten en ollenkaan. Kartan, en osaa enkä malta. En osaa ilmeisesti säädellä tekemisiäni, mutta eipä se kai haittaa. Muistan syödä ja sen, että mulla on myös perhe :)

Nyt olen mennyt ihan pää edellä kirjeiden maailmaan ja olen kirjoittanut pari kirjettä ja yhden kortin tänään. Voisin kirjoittaa vaikka koko päivän, ei mitään ongelmaa. Kävin välillä kaupassa (ostin kirjepapereita ja muuta tykötarvetta), kirjastossa ja äsken lenkillä (välillä kirjoitin). Samalla hetkellä  lumi päätti sataa, tai jotain valkoista, rännän, rakeiden ja lumen sekoitusta, mikä tuli alas vaakatasossa. Maahan ei silti jäänyt juuri mitään. Kävelin myräkästä huolimatta normaalin vajaan tunnin metsälenkkini. Pää sai tarvitsemaansa happea ja veri kiertää taas. Jalat on melkoisen kipeät (olin eilen jumpassa, en edes muista miten pitkän tauon jälkeen. Salilla olen käynyt koko ajan, ja lenkillä ja uimassa, mutta ohjatuille tunneille osallistumiseen kynnys kasvaa tauon myötä. Nyt menin) ja vähän se kälpiminen kai niitä vetreytti. Piristi. Ja sitten taas kirjoiin, ja nyt välillä näpyttelen pari älytöntä riviä tännekin;)

Ps.
Aamulla taas halkesi hampaasta muru, ison paikan virestä (söin kovaa ruisleipää, pitää kai siirtyä johonki pullaan..) Vastahan niin kävi muutama kuukausi sitten, eri hampaalle tosin. Mulle ei yleensä ikinä tule reikiä, ennen on kyllä tullut, mutta nyt vitsauksena on noi paikkojen ympäriltä halkeilevat hampaan sivut. Huomenna pitänee soittaa hammaslääkäriin.
Huomenna on aika psykiatrillekin.. Jatketaan ilmeisesti kuntoutustuen jatkoja, siis lisää työkyvyttömyyttä. Maaliskuun loppuun on edellinen pätkä, mutta hyvissä ajoin noi on uusittava, silti rahan tulo ehtii katketa. Niin käy joka kerta. Kaikki käy niin hitaasti. Lääkäri on hidas kirjoittamaan muutaman rivin ja Kela/Keva ne vasta kuhnivatkin..


Alhaalla taas kuvia. Annanpäivän ruusuista ja suklaista. Ja tänpäivän tuotoksista.