Dagen efter juhannus

Terveisiä juhannuksen jälkeisen elämän ankeista tunnelmista hei!

Konekkin on ehtinyt mennä ihan sekaisin ja kaikki asetukset on vähän sinne sun tänne, mutta eipä se nyt mitenkään suurin ongelma tässä ole. Vaan se, että mulla on ihan hirveä ikävä takaisin maalle ja kamala ahdistus, että pitää olla täällä kaupungissa, mä haluun takaisin luonnon helmaan! Mulla iskee ihan aina tämä kaupunkinpaluuahdistus yhtä voimakkaana! Ihan sama, miten kauan maalla olen, niin yhtä hirveää on tulla pois. Kun ajomatkalla kilometrit Helsinkiin vähenee, lisääntyy kaipuu sinne mistä olen tulossa ja ahdistus siitä minne olen menossa. Mökille mennessä tunnelma on ihan päinvastainen. Kaupungissa on niin rumaa, ankeaa, harmaata, likaista, meluisaa, maisema on vastapäisen talon seinä.. Kotona tuntuu kuin olisi jossain ihmeen laatikossa, maalla pääsi heti herättyään ulos, astui vaan sängystä noustua suoraan pihalle, auringon paisteeseen, järveen aamu-uinnille virkoamaan ja kahvit mökin kuistilla, maisema pitkälle järven selälle. Leppoisaa oleilua kallioilla, soutelua, laiturilla lepuuttelua varpaat järvessä, ihana rauha ja hiljaisuus, eikä vieraita ihmisiä missään. Ajatus lepää ja liikkuu vapaana. Saunan lämmittämistä, vesien kantamista järvestä, ruokien valmistamista, ulkona grillailua, kuistilla ilta-auringossa syömistä, auringonlaskun katselua ja takkatulen äärellä ulkona istumista. Mä olen niin mökki-ihminen kun olla ja voi. Mun pitäisi saada olla koko kesä maalla. Talvella en ehkä välittäisi, mutta kesällä voisin olla alusta loppuun maalla ja muulloinkin käydä vaikka viikonloput rauhottumassa ja rentoutumassa ihanassa hiljaisuudessa ja koko ajan erilaisesta maisemasta ja luonnon muutoksista nauttimassa. Tykkään että mökillä on mahdollisimman luonnonmukaista kaikki, mitään "mukavuuksia", sähköjä ja muita vempaimia en mökille edes haluaisi, jääkaappi on ihan hyvä olla (pysyy juomat kylminä:) mutta muuten askareiden tekeminen kaikessa rauhassa on vaan kivaa; ruoanlaitto ulkona grillitulilla, tiskaaminen (kaasu)hellalla keitetyllä vedellä ulkona ja puiden kantaminen mökille ja saunaan. Ihanaa, ettei ole tietokonetta, telkkaria eikä mitään muita ärsyttäviä metelivetkaimia. Mä en tajua sellaisia, jotka haluavat että kesämökillä on kaikki viimeisen päälle ja löytyy aparaattia joka lähtöön. Kiitos ei. Mitä vähemmän kaupungista muistuttavia (muka) tuiki tärkeitä aparaatteja, sen parempi. Mutta kukin tyylillään. Mä tykkään että mitä vanhempaa, luonnonmukaista ja tunnelmallisempa sen parempi. Tietokonetta ei tosiaankaan tullut kolmen päivän aikana ikävä (eikä mullla ole edes sellaista puhelinta jolla pääsisi nettiin. Onneksi!)

Juhannus oli siis onnistunut. Perjantaina saavuttiin mökille aikaisiin iltapäivällä. Ajomatkakin meni hyvin eikä ruuhkia enää oikeastaan ollut, Juhannusaatto kun jo oli. Mulla on tosiaan mökille mennessä aina tunnelma katossa, ihailen maisemia ja ensimmäiset järvimaisemat ihastuttaa. Perillä asetuttiin ja katseltiin nukkumapaikat. En ole ollut tuolla vuokramökillä ikinä yötä, pari kertaa siellä on tullut käytyä kylässä pikaisesti muilta mökeiltä, kun sisko miehensä kanssa on sitä vuokrannut muutaman kerran. Me nukuttiin sellaisessa tosi vanhassa vierasaitassa. On todella vanha rakennus, ovet oli tosi matalat ja seinät jo melkein mustaksi tummunuttta hirttä, ikkuna oli tosi pieni ja mökin sisällä oli hämärää, eikä ollut koolla pilattu, mutta hyvin sinne mahtui kaksi sänkyä ja pieni lipasto. Mulle sopiva, hämärä ja suojainen paikka ihan metsän keskellä. On varmasti ainakin sata vuota vanha rakennus ja pinnat taitavat olla aikalailla alkuperäiset. Silti oli jotenkin raikas kun oli kivasti laitettu, valkoista peittoa, verhoa, lipastoa.. Lattialankut kivasti narisevat. Nukuin siellä hyvin, mutta siihen voi olla kyllä muitakin syitä kuin mökin tunnelma. Varsinainen mökki ja sauna ovat vanhoja myös ja ympäristö ja piha-alue ovat kivan luonnontilaset, kalliota ja järvi siinä ihan vieressä, näköala ihana pitkälle järven selälle.

Illalla saunottiin, grillattiin, käytiin soudellen katsomassa juhannuskokkoa ja soudeltiin meidän mummon mökille vähäksi aikaa moikkaamaan niitä meidän muita sukulaisia, tätejä miehineen. Ihan kivaa oli, usein sitä muodostaa ihmeellisiä ennakkoluuloja, ollaan harvoin suvun kanssa tekemisissä ja silloin tulee muodostettua sellainen asenne, että "idiootteja ovat", enemmän pitäisi olla sosiaalisempi ja kiinnostuneempi suvustaan. Ollaan aika etäisiä kaikki ja vetäydytään omiin oloihimme herkästi. Yhtä epäsosiaalisia ollaan kaikki. Paremmin tuollainen luonteenlaatu istuu minun kuin kauhea hössöttäminen, pinnallisuus, marttakerhoilu ja typerä kaakatus. Mutta kiva oli käydä ja nähdä pitkästä aikaa niin sukulaisia kuin mummon mökki ja se ympäristö, josta tulee aina niin nostalgiset tunnelmat ja muistoja vaikka minkälaisia. Me päästään sinne oman perheen kesken viikoksi heinäkuuun puolivälissä, en malta odottaa (ja sieltä lähtemisestä en sano mitään..).
Vähän myöhemmin illalla istuttiin ulkotakan ääressä ja muutama olut ja viinilasillinen siinä tuli otettua. Mä innostun yleensä liikaa ja sitten tulee ikävä olo, kohtuullisuus ei oikein kuulu mun hyveisiin. Juon harvoin, mutta sitten kun juon, maistuu se sen verran hyvin, etten malttaisi mennä nukkumaan ollenkaan, voisin viettää iltaa vaikka aamuun asti, ja niinhän siellä tehtiinkin. Olin heränyt perjantaiaamuna ennen seitsemää kun lähdettiin ajoissa ajelemaan, enkä vielä kolmelta aamulla ollut väsynyt.. En olisi millään malttanut lähteä nukkumaan, mutta pakkohan siinä oli päästää muut nukkumaan. Mä en saa yleensä nukuttua jos olen juonut ja niin oli pakko napata rauhoittavaa sen alkoholi määrän päälle mitä olin nauttinut. Että sekakäyttöäkin vielä. Muuten en olisi saanut itseäni sammutettua ollenkaan. Ilta Litot jätin ottamatta. Olen pariin kertaan todennut, että jos otan ne juomisen päälle, on olo niin hirveä, ennen ja varsinkin jälkeen.  Niiden(kään) kanssa ei saisi juoda ollenkaan, ja olen kyllä tosiaan ymmärtänyt sen säännön perustelluksi ihan käytännössä. Jos otan, jää lääkkeet ottamatta. Paitsi siis Oxamin. Se ei ole ihan niin paha yhdistelmä.

Juhannuspäivä sujui aikalailla samoissa tunnelmissa, käytiin kyläilemässä päivällä siellä sukulaisten luona ja syötiin kasvisruokaa ja juotiin kahvit siellä, haettiin vähän ruoka ja juomatäydennystä bensiksen kaupasta, lämmitettiin mökillä sauna, saunottiin, uitiin järvessä (vesi oli ihan hirveän kylmää, kylmempää kuin mitä merivesi oli silloin kesäkuun ensimmäisellä viikolla kun oli helteistä ja kävin monta kertaa uimassa), laitettiin ruokaa ulkona, ihailtiin auringonlaskua ja istuttiin tulen äärellä. Juomaa meni silloin vähän liikaa, paasasin jostain aiheesta, mitä en enää kunnolla edes muista, ja join siinä ihan huomaamatta tosi lyhessä ajassa pullollisen valkoviiniä. Humahti aika voimalla päähän ja loppuillan/yön olo oli aika huono.. Pyörrytti, kaaduin ja oksetti : / En ole yleensä ikinä niin huonossa kunnossa, mutta nyt olin. Että ihan kiva. Onneksi selvisin siitä kun mulle juotettiin paljon vettä, enää ei kunto riittänyt muunlaisiin juomiin, harmi sinänsä, että ilta loppui paljon lyhyempään kuin edellinen. Silti en silläkään kunnolla saanut nukuttua ilman tablettimuotoista tyrmäystä. Krapula ei silti ollut kovin ihmeellinen, aamulla käytiin saunassa ja uimassa, herätti kyllä ihan mukavasti, ilman olisi olo ollut varmasti paljon heikompi. Siinä se päivä meni nopeasti ennen kun piti aloitttaa tavaroiden haaliminen kasvaan, auton pakkaaminen ja lähdön tekeminen. Käytin vielä kirkonkylällä pizzalla koko porukka ja sitten suunnattiin auto kohti Helsinkiä. Tylsää!

Ja täällä sitä nyt ollaan. Eilen illalla oli tosi ikävä olo, ahdisti niin paljon tämä kaupungissa oleminen, oli huimaava ja huono olo (varmaan johtui ihan krapulasta..), mutta onneksi sain sentään nukuttua aika hyvin (lääkkellä yllättäen) eikä tänäaamuna kooma ollut ihan niin hirveä kuin olisi voinut kuvitella. Jouduin heräilemään itselleni aikaisiin kun piti mennä labraan. Mukavasti taas kostean viikonlopun jälkeen otetaan kilppari ja litiumlabrat.. Näin on tapahtunut aikaisemminkin, taisi olla heti vuoden vaihteen ja vapun juhlimisen jälkeen sama juttu. Kätevää.. : /

Nyt tekisi mieli mennä nukkumaan, on niin harmaat että ei jaksaisi katsella, mutta puoltapäivää vasta mennään, pitkä päivä edessä. Väsyttää siihen malliin että pakko on jossain vaiheessa nukkua päiväunet.
.. Nukuin parin tunnin päiväunet, kylläpä väsytti, ja nukuin kuin "kuollut" (joskus sen tuntee että uni on niin syvää ettei siitä varmasti hievahdakkaan ennen heräämistä). Aika huono olo oli ja on edelleen, keikuttaa ja tuntuu kuin olisi vähä vinossa.. Jotain nestehukkaa varmaan, mutta eiköhän tässä hengissä selvitä.