keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Sekametelisoppaa

Voi tätä kevättä, ei ole mun aikaa, ei. Olo on aika huono, kurkkua kuristaa ahdistus ja olo on kuin itkuun purskathamaisillaan koko ajan. Kova ahdistus ja huoliajatusten vyöry, mitä pääsee vain hetkittäin karkun. Kävin yli tunnin metsälenkillä ja en tiedä, ehkä se vähän auttoi. Mulla oli kamera mukana ja kuvasin metsää, kiviä ja merta.

Aamulla riehuin täällä mitan kanssa ja mittailin huoneita ja huonekaluja, hiki virtasi ja olo oli aika epätoivoinen (ollaan siis muuttamassa rivitaloasuntoon Inkiväärikujalle ja siellä on aika pieniä huoneen koperoita ja yritän suunnitella miten sinne saa nykyiset tavarat säällisesti järjestettyä). Muutto jännitää, vaikka luulen sen ihan kiva asia loppujen lopuksi olevan. En vaan tiedä, onko tämä nyt sellainen päätös, mikä kantaa. Pakko sen nyt on niin olla ja yritän pysyä päätöksissäni. Päätöstenteon vaikeus.

Huoliajatuksia riittää, muuttoon liittyen monenlaista, jännitän sitä, miten kovasti siitä stressaannun ja tulenko entistäkin "hullummaksi". Miten kaikki järjestyy. Kuukauden päästä olisi tarkoitus muuttaa (1.6) ja se aika menee todella nopeasti. Jotain tarvitsisi ehkä alkaa tekemään. Nykyinen koti tuntuu paremmalta, vaikka koko ajan on ollut tunne, että uuteen olisi päästävä. Täällä häiritsee niin paljon Vuotien liikenne, pöly ja melu. Turhaa tilaakin on, valoa ja avaruutta kyllä. Tavoitteleminen tuntuu paremmalta kuin se, jos jotain sitten saakin. Kumma juttu. Ikinä ei ole hyvä.

Olen niin väsynyt, kulunut, nuhruinen. Surkea ihminen. Aamupäivän sain onneksi nukuttua, aikaa pois päivästä, joka usein tuntuu niin pitkältä ja tyhjältä. Olen huolestunut niin monista asioista, rahasta tai sen puutteesta, terveydestäni, tulenko ikinä enää jaksavaksi ja positiiviseksi. Tunnen itseni niin huonoksi ja vanhaksi, surulliseksi ja ahdistuksen murtamaksi. Rinnassa ahdistava ja itkuinen olo, ilman sitä itkua. Taas sellainen tunne, itkettää, muttei oloa vapauttavaa itkua tule. Kasvot roikkuvat kalpeina.

Kuitenkin asiat ovat loppujenlopuksi aika hyvin. Ainakin päällisin puolin. Mieli se vaan tekee tepposiaan ja on tyytymätön. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti