Tässä hienon ja tapahtumarikkaan perjantaipäivän tekemiset.
Kello 07.15
Nousin ylös sängystä kun kello oli soittanut viisitoista minuuttia, torkutusta. Kiire herättelemään poikaa kouluun. Neljäkymmentäviisi minuuttia juoksin edestakaisin, alakertaan, ylös pojan huoneeseen. Herättelyä paljon. Tunnin ravaamisen ja huhuilun jälkeen nousi kello kahdeksan. Koulu alkaa klo 8.15. Myöhästyi puoli tuntia. Avain oli kadonnut jonnekkin, eikä löytynyt. Soitin J.lle muutaman kerran ja haukuin kun hävittää aina kaiken. Sisälsi ilkeitä tekstiviestejä ja ääniviestin. Oli eilen nostanut avaimet lattialta. Join kahvia ja otin lääkkeet.
Kello 08.30
Tuijottelin Facebookkia, lueskelin jotain mikä ei pätkääkään mua kiinnostanut. Kirjoitin muutaman kommentin erääseen ryhmään (jotka myöhemmin poistin) ja heitin koneen kiinni. Vituttaa koko typerä netti.
Kello 08.50
Painuin sänkyyn lukemaan, valot pienelle ja kaikki neljät vehot (sälekaihtimet, ja kolme päällekkäistä valoa lämpäisemätöntä sivuverhoa, päällekäin) makuhuoneen ikkunassa kiinni. Ihanan hämärää, peiton alle. Luin puolisen tuntia ja nukahdin. Näin monenlaisia sekavia unia, leikkasin esimerkiksi meidän portaita mattoveitsellä ja täytin portaiden alustaa sukilla, siivosin jääkaappia ja siskon vauva oli syntynyt ja nukkui meillä tiskipöydällä. Nukuin kello yhteentoista asti. Ei olisi huvittanut herätä ja nousta ylös, mutta oli pakko mennä vessaan.
Kello 11.00
Kävin vaa'alla (olen muuten tässä laihtunut tasaiseen tahtiin ja olen tyytyväinen, kolme ja puoli kiloa on lähtenyt (64,3 - 61 kg) ja kolmisen senttiä vyötäröltä (74-71 cm, jes, lähtee oikeasta paikasta kilot:). Tavoitteena pari kiloa miinusta vielä. Söin pari leipää, kun en aamulla jaksanut. Laihduttaminen on ainut projekti tässä mikä on nyt ihme kyllä onnistunut, en edes muista koska olen painanut näin vähän, sitä on vuosia. Ja olen tyytyväinen että kilot lähtevät tosiaan sieltä mistä halauankin, eli vatsasta. Sikspäkki alkaa erottumaan, vatsa on ihan kova kun painaa sormilla. Ei makkaroita eikä röllöä. Syön kerran viikossa, yhden kerran, herkkuja, yleensä ne on niitä sipsejä, pizzaa ja leipää monenlaista ja monenlaisilla juustoilla. Keksin tai pienen sulkaapalan saatan syödä muulloinkin. Syön päivässä viisi kertaa, säännöllisin väliajaoin. Tänävuonna urheilutunteja on tullut 46.
Kello 11.40
J soittaa, kirjoitan tätä. Puhelun jälkeen painun takaisin sänkyyn lukemaan. Ei kiinnosta tehdä muutakaan.
Kello 12.00
Painuin takaisin sänkyyn, luin hetken ja sain vähän unta. Pätkissä torkuin pari tuntia. Olisin voinut nukkua enemmänkin. Oli tyhjä olo, olenko mä täällä, miksi mä olen täällä. Raskas olo, mitä varten näin? Milloin musta on tällainen tullut. Surkea turha tyhjä tyyppi. Kuluisipa aika nopeammin ja pääsisi tästäkin päivästä. Halju ja valju. Ei jaksa.
Kello 14.00
Soitin J.lle, mulla ei ole mitään ruokaa enkä todellakaan saa itseäni ulkos ja kauppaan. Mahdoton ajatuskin. En jaksa pukea ja suoriutua kaikista velvollisuuksista ja toimista mitä kauppaan kahdensadan metrin päähän pääseminen vaatisi. Olen ihan hirveän näköinen. Kalpea ja paska. En jaka enkä kehtaa mennä ulos. En jaksa. En halua edes katsoa peiliin. Itkin puhelimeen J.lle kaikki maailma vääryydet ja epäoikeudenmukaisuudet, vainoharhat, kiusaamisen ja kaiken, vaikeuden. Itkin vielä puhelun jälkeenkin, ahdisti. Otin puolikkaan tabletin rauhoittavaa, vaikken koskaan ota sitä päivällä. En olisi muuten kyennyt olemaan normaalisti kun E tuli koulusta. Se on se ainut tehtävä mistä haluan päivässä selviytyä. Se on mun työ ja tärkein asia, siihen panostan. Muuhun en jaksa (paitsi laihduttamsieen).
Kello 14.40
E tuli koulusta. Keitin kahvit. Juotiin ne ja syötiin parit leivät. kaapissa oli sentään puolikas pussillinen paahtoleipää ja juuston kannikoita ja tomaatteja. Niistä sai jotain. Juteltiin. E.llä oli tänään yhteishakupapereiden täyttö ja lähettäminen. Sinne meni. Toiveina Herttoniemen lukio (8,6) Vuosaaren lukio (7,3) ja Kontulan lukio (7,1) kun kolme piti laittaa. 13.6 tulee tieto mihin pääsee. Vuosaaren lukio todennäköisesti. Keskiarvo ei ihan riitä Herttoniemeen, vaikkei ole kasia huonompia numeroita tänä keväänä saanut. Tiskasin.
Kello 15.47
Tyhjää ja turhaa, tympäisevää aikaa. Menisikö taas sänkyyn. Tämä on se yleinen päiväuniaika mulla, tänään olen tosin nukkunut jo kahdet päiväunet. Rauhoittava ei vaikuta juuri mitenkään, ei väsytä, muttei onneksi ihan niin paljon ahdista ja pystyn olemaan. Ei kaadu seinät päälle eikä ajankulu ole seisahtunut. Tämäkin hetki, tämäkin päivä liikkuu ja aika muttuu. Olokin varmaan. On nämä päivät pitkiä ja hetket tyhjiä.
Kello 23.12
En jaksanut enempää tänne edes kirjoittaa, mitään kirjoittamisen arvoista ei ole tapahtunut. Peiton alla olen pysytellyt suurimman osan ajasta, välillä olen erehtynyt roikkumaan netissä, naamakirjassa lähinnä, ja huomannut miten turhaa, tylsää, typerää ja super-yksinäistä sielläkin vaan on. Ei mitään lisättävää. Sängyssä makaamisen lisäksi olen syönyt pizzaa, sipsejä ja jäätelöä (tänään on se yksi päivä viikosta) ja maannut sohvalla peiton alla. Nyt on niin huono ja täysi olo vatsassa, etten tästä paljon jaksa liikkua.
Yksi turha päivä takana monta edessä. Pari pilleriä alle, ja tervetuloa uni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti